Perintökello takaisin käyttöön on syytä ottaa harkiten, jos rannekello on ollut laatikossa vuosia tai sen huoltohistoria ei ole tiedossa. Ulkoisesti siisti kello voi sisältää kuivuneita voiteluaineita, haurastuneita tiivisteitä tai vuotaneen pariston. Rauhallinen alkutarkastus auttaa säilyttämään kellon koneiston, ulkoasun ja tunnearvon.

Vanhaa rannekelloa ei kannata ravistaa, avata tai puhdistaa voimakkailla aineilla. Kirjaa ensin ylös kellon tausta: kenelle se kuului, milloin sitä käytettiin ja löytyykö sen mukana rasiaa, kuittia, takuukorttia tai huoltopapereita. Nämä tiedot voivat auttaa kelloseppää tunnistamisessa ja huoltotavan valinnassa.

Perintökello takaisin käyttöön alkaa tunnistamisesta

Tutki kellotaulu, takakansi, kruunu ja rannekkeen lukko hyvässä valossa. Valmistajan nimi löytyy tavallisesti kellotaulusta, mutta malliviite ja sarjanumero voivat olla takakannessa tai kuoren sisäpuolella. Älä avaa takakantta itse, sillä väärä työkalu voi naarmuttaa kuorta, vaurioittaa tiivistettä tai jättää jälkiä kannen uriin.

Ota kellosta tarkat valokuvat edestä, sivuilta, takaa ja lukosta. Kuvaa myös mukana tulleet asiakirjat sekä rasia. Tunnistamisen tukena voi käyttää valmistajien arkistoja, merkkikohtaisia teoksia ja Suomen kello- ja korumuseo Kruunun aineistoja. Verkkokeskustelujen arviot kannattaa varmistaa ammattilaiselta ennen osien tilaamista tai kunnostuspäätöstä.

Kellon toimintaperiaatteesta saa alustavan vihjeen tekstimerkinnöistä. Taulun sana ”automatic” viittaa automaattikoneistoon, kun taas ”quartz” kertoo kvartsikellosta. Myös sekuntiosoittimen liike voi antaa vihjeen, mutta se ei yksin varmista koneistotyyppiä. Vanhan kellon rakenne kannattaa tunnistaa ennen vetämistä, paristonvaihtoa tai ajan säätämistä.

Varovainen käsittely ehkäisee lisävaurioita

Mekaanista kelloa voi kokeilla vetää vain, jos kruunu liikkuu kevyesti eikä kellossa näy kosteutta tai iskuvaurioita. Lopeta heti, jos kruunu jumittaa, rahisee tai vaatii voimaa. Väkisin vääntäminen voi vaurioittaa vetolaitetta, kruunun akselia tai koneiston osia. Automaattikelloa ei myöskään pidä ravistaa käynnistymisen toivossa.

Kvartsikelloon ei kannata asentaa uutta paristoa ennen koneiston tarkastamista, jos kello on ollut pitkään käyttämättä. Vanha paristo on voinut vuotaa ja syövyttää kosketuspintoja tai piirilevyä. Lisätietoa seurauksista löytyy artikkelista paristovuodon aiheuttamista vaurioista.

Pyyhi pöly kuoren pinnalta kuivalla, pehmeällä mikrokuituliinalla. Älä upota kelloa veteen, vaikka taulussa olisi vesitiiveyttä kuvaava merkintä. Vanhat tiivisteet eivät välttämättä enää suojaa kosteudelta. Nahkarannekkeeseen ei pidä käyttää alkoholia tai yleispuhdistusainetta, sillä ne voivat kuivattaa ja värjätä materiaalia.

Vanhan kellon käynnistyminen ei osoita, että koneisto olisi käyttökunnossa. Kuivunut voitelu voi lisätä kulumista jokaisella käyttötunnilla.

Huoltotarve arvioidaan koneiston ja oireiden perusteella

Kelloseppä tarkastaa kuoren, lasin, kruunun, painikkeet ja rannekkeen ennen koneiston tutkimista. Mekaanisesta kellosta voidaan mitata käyntipoikkeama, amplitudi ja käyntivirhe. Mittaustulos kertoo koneiston toiminnasta, mutta pitkään säilytetyn kellon huoltopäätös perustuu myös voiteluaineiden kuntoon, kulumiseen ja huoltohistoriaan.

Kvartsikellosta tutkitaan pariston tila, mahdollinen vuoto, virrankulutus ja koneiston toiminta. Pelkkä paristonvaihto voi riittää, jos koneisto on puhdas ja ehjä. Syöpymät, kosteuden jäljet tai poikkeava virrankulutus vaativat laajemman arvion. Huollon sisällöstä ja dokumentoinnista voi lukea artikkelista valmistajan ohjeiden mukaisesta kellohuollosta.

Pyydä ennen työn aloittamista arvio suunnitelluista toimenpiteistä. Kerro samalla, haluatko säilyttää vaihdetut osat ja kuinka tärkeää alkuperäinen ulkoasu on sinulle. Kellon rahallinen arvo ei yksin ratkaise huollon laajuutta. Perhekello voidaan huoltaa käyttövarmaksi, vaikka sen suurin arvo liittyisi muistoihin.

Alkuperäisyys säilyy harkituilla valinnoilla

Vanhan rannekellon naarmut, patina ja kaiverrukset kertovat sen käyttöhistoriasta. Kuoren kiillotus voi pyöristää särmiä, ohentaa pinnoitetta ja poistaa pieniä yksityiskohtia. Siksi kiillotuksesta, taulun kunnostuksesta ja osoittimien vaihdosta kannattaa sopia erikseen. Koneiston huolto ei edellytä ulkoasun muuttamista uudenveroiseksi.

Alkuperäinen taulu, osoittimet, kruunu ja ranneke voivat vaikuttaa keräilyarvoon. Käyttöturvallisuus voi silti vaatia rannekkeen, lasin, tiivisteen tai kruunun vaihtamista. Pyydä mahdollisuuksien mukaan vanhat osat takaisin ja säilytä ne kellon asiakirjojen kanssa. Huollon kuitti ja erittely muodostavat hyödyllisen osan kellon myöhempää historiaa.

Vanhojen itsevalaisevien taulujen ja osoittimien materiaaleihin voi liittyä erityisiä käsittelyvaatimuksia. Älä raaputa murenevaa massaa tai avaa kelloa pölyisessä kotiympäristössä. Ammattilainen osaa arvioida, voiko osat säilyttää ja millaisia suojaustoimia työ edellyttää.

Perintökello takaisin käyttöön huollon jälkeen

Huollettua kelloa kannattaa käyttää aluksi valvotusti kuivissa olosuhteissa. Seuraa käyntiä, vedon riittävyyttä, päivämäärän vaihtumista ja rannekkeen lukon toimintaa. Pieni käyntipoikkeama kuuluu mekaanisen kellon ominaisuuksiin, mutta toistuva pysähtely tai selvä poikkeama on syytä ilmoittaa huoltoliikkeelle.

Vesitiiveyteen ei pidä luottaa kellon iän tai kuoren merkinnän perusteella. Jos aiot käyttää kelloa sateessa tai veden läheisyydessä, pyydä vesitiiveystesti ja noudata testituloksen mukaista käyttöä. Ranneke säädetään niin, ettei kello pääse pyörähtämään ranteessa mutta ei myöskään purista ihoa.

Perintökello takaisin käyttöön onnistuu parhaiten, kun tunnistaminen, tekninen tarkastus ja ulkoasua koskevat päätökset tehdään tässä järjestyksessä. Kelloterapia Oy tarkastaa ja huoltaa mekaanisia sekä kvartsikelloja Kuopion keskustassa osoitteessa Kauppakatu 56. Huoltohistoria, alkuperäiset osat ja maltillinen käyttö auttavat säilyttämään kellon seuraavallekin omistajalle.